maanantai 11. syyskuuta 2017

Kiintiö Kajaani




Koko kesän oli mielessä, että Kajaanissa haluaisin päästä käymään, mutta ei vaan ollut sopivaa aikaa sille ja oma vointikin rajoitti matkan suunnittelua. On tuntunut liian vaikealta miettiä mitään menoa tuntia pidemmälle, mutta kaksi viikkoa sitten Laura kertoi mini lomastaan joten päätin ottaa niskasta kiinni! Lentäminen olisi ollut tällä kertaa liian kallista, joten jouduin tyytymään junaan, vaikka olenkin vannonut että ei enää ikinä, mutta liput sai onneksi vielä alennetuilla hinnoilla.




Perjantaina lähtö oli 11:20. Otin Mäkkäristä aamupalaa ja varauduin henkisesti +6 tunnin junamatkaan. Ei kyllä innostanut yhtään, kun on jo tottunut lentämään perille tunnissa, mutta onneksi matka menikin yllättävän vaivattomasti. Sain nukuttua ja kuuntelin musiikkia vanhalta iPodilta.
      Olin perillä puoli kuudelta ja Laura oli jo vastassa koirien kanssa. Käytiin kaupan kautta ja asetuttiin tietokoneen ääreen syömään Lauran tekemää tiikerikakkua ja katsomaan valokuvia ja piirustuksia. En ikinä kyllästy katsomaan toisten vanhoja töitä, vaikka olisinkin ne useasti nähnytkin. Harmi, että uusia ei enää tule samaa tahtiin! 
      Loppuilta vietettiin telkkarin ääressä. Katsottiin Sausage Party, joka oli yhtä häiritsevä kuin osasinkin odottaa.. Katsottiin myös Netflixistä löytynyt "kauhuelokuva" The Black Room, joka läheni enempi pehmopornoa. :D Leffojen jälkeen Laura aloitti Assassin's Creed Roguen ja itse PS4 Crash 2:n.
Lauantaina nukuttiin pitkään. Itsellä oli Velmu kainalossa koko yön ja aamulla myös Viljami tuli pitämään seuraa. Molemmat on niin ihania kainalokoiria! Käytiin koirien kanssa puistossa ja haettiin Lauran Heseltä "aamupalaa" ja syötiin My Little Ponyä katsellessa. Sen jälkeen siirryttiin taas elokuvien pariin ja katsottiin Zootopia mitä Laura ei ollut vielä nähnyt! Myöhemmin katsottiin Kung Fu Panda 2 mitä puolestaan itse en ollut nähnyt.
      Jatkettiin myös pelaamista. Tuskastelin Crashin kanssa ja Laura auttoi itselle vaikeissa kohdissa. Tuollainen tarkkuutta vaativa pelaaminen ei ole ollenkaan mun juttu ja mitä enemmän turhautuu, sitä huonommin sujuu. Rogue onnistui paremmin ja Laura etenikin siinä hyvää tahtia.
Sunnuntaina jatkettiin samalla kaavalla. Tällä kertaa Viljami nukkui mun vieressä. :D Puistoiltiin ja haettiin pizzaa, joka maksoi vain 3,30e! Vietettiin muuten päivä taas ihan vaan telkkarin ääressä. Katsottiin The Boy, joka oli vieläkin mielestäni hyvä ja Kung Fu Panda 3. Saatiin Crash pelattua läpi. Muutama erikoistimantti jäi saamatta, mutta taisi olla silti 95% pelattu kokonaan. Rogue jäi kuitenkin kesken. :[ 
      Yöllä aloitettiin vielä viimeinen elokuva, koska totesin heräämisen olevan helpompaa, kun on nukkunut todella vähän kuin silloin jos on nukkunut vähän. :D Katsottiin The Independence Day ja käytiin nukkumaan neljän jälkeen ja herätys oli jo 5:30. Tuli siis nukuttua vain tunti, koska lähdin aamulla superaikaisin kotiin. Viihdyn Lauran luona niin hyvin ja sieltä lähteminen on aina yhtä haikeaa!

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Heinäkuu



Kirjoitusinto katosi jonnekin kavalasti, joten kokosin koko heinäkuun yhteen postaukseen, vaikka joistain asioista olisi toki omankin postauksen saanut aikaan. Mutta kuka sellaista jaksaa, en minä..! Ja parempi joskus vain tiivistää. Joten.. Tässä teille heinäkuuni, olkaa hyvä!
      En pystynyt osallistumaan Prideen, joka harmitti, mutta onneksi Mira tuli tänne yhdeksi yöksi 2.7..  Katsottiin Naruto Shippudenia, tai lähinnä tapeltiin huonosti toimivan Crunchyrollin kanssa. En muista muuta. Syötiin ehkä pizzaa...




5.7. oli tämän vuoden miitti ja en ollut siitä oikein innostunut, koska sosialisoiminen jännitti. Aluksi näytti siltä, että kukaan ei ole tulossa, mutta lopulta meitä olikin juuri sopiva määrä. Alun ahdistuksen jälkeen pääsin ihan hyvin juttuun mukaan ja miitistä jäikin todella hyvä mieli! Niin kiitollinen kaikille mahtaville ihmisille, jotka jaksaa vuodesta toiseen osallistua. Porukka on aina niin avointa ja chilliä ja kaikkien kanssa on helppo rupatella.
      Kotona kuitenkin iski vainoharhat että mitä jos olinkin ihan ärsyttävä ja sanoin jotain inhottavaa. :D Miksi hyvä fiilis säilyisi metromatkaa pidempää!
***
7.7. Mira tuli todennäköisesti viikonlopuksi tänne. Jos tuli, katsottiin animua ja makoiltiin sängyssä ja syötiin. :D Tärkeä asia mainita silti.
14.7. pääsin uudestaan mökille Miran kanssa! Mulla oli Tico hoidossa, joten sekin pääsi mukaan. Automatka oli melko kaaottinen, koska mentiin Miran isän autolla johon ei voi laittaa koiria takakonttiin. Itse pääsin eteen Saigan kanssa, mutta Mira joutui olemaan takana Islan, Nemon ja Ticon kanssa ahtaasti. Päästiin kuitenkin hengissä perille!
      Oltiin paljon pihalla ja koitettiin opettaa koiria olemaan rauhassa ulkona. Nemolla ja Saigalla meni kyllä vähän liiankin lujaa ja ne lähtivät riehumaan aina kun silmä vältti. Ticoa en viitsinyt pitää vapaana, koska se ei tule aina kutsusta luokse ja vaikka tuskin se minnekään lähtisi niin se sai olla flexissä. Mökkeily on selvästi koirista tosi mukavaa, koska Ticokin sai useamman innostushepulin, vaikka on melko rauhallinen koira. Ulkona hengailun lisäksi käytiin typerällä kävelyllä paahtavan kuumalla maantiellä ilman vettä koirille. Käännyttiin takaisin kun tajuttiin miten pitkälle oltaisiin jouduttu kävelemään.
      Tottakai myös saunottiin molempina iltoina ja uskalsin tälläkin kertaa uimaan, vaikka vesi oli vielä kylmempää kuin juhannuksena. Ekana iltana saunaseurana oli Isla ja tokana Saiga. Mukavaa, miten molemmat osaa odottaa kuistilla, vaikka itse olisi saunassa. Isla kyllä pääsi myös löylyyn. Rakastan saunoa mökillä! Saunomisen jälkeen katsottiin leffaa.
      Kaiken huonovointisuuden jälkeen teki hyvää päästä mökille rentoutumaan. Toivottavasti ehtisi joku viikonloppu käymään edes kerran vielä. Ainut varjopuoli oli, että jätin Islan viikoksi vanhempien kanssa, jotta voisin itse viettää laatuaikaa Saigan kanssa kahdestaan. Ikinä en ole ollut noin pitkää aikaa erossa Islasta!
***
18.7. Sesis tuli käymään ja sain myös chihut tänne hoitoon sekä oli Soran ja Novan ulkoilutus hoidettavana. Islattomuus alkoi tuplamäärällä ylimääräisiä koiria! Käytiin koirien kanssa ulkona ja juteltiin paljon. Pääsin myös purkamaan omaa pahaa oloa, mistä oli suuri apu! Meillä vaan hengailtiin ja juteltiin ja katseltiin piirustuksia. Oli hauskaa!
21.7. oli melko spontaani dokausilta Kriden kanssa. Tehtiin Twister mehujääbooli ja katsottiin Aladdinia juomapelisääntöjen kanssa. Booli oli todella hyvää ja leffan jälkeen oli jo varsin hyvä fiilis. :D Lähdettiin vielä meillä hengailun jälkeen DTM:ään ja sinne tuli myös mun entinen koulukaveri.
Hauska ilta mutta vähemmän hauska aamu seuraavana päivänä..! Mutta sain Islan takaisin.
***
Viimeinen heinäkuun viikko meni viikonloppua odottaessa, mutta pidin 26.7. leffaillan Roosan ja Sofian kanssa. Viikonloppuna oli rally-tokoleiri, missä oli aivan mahtavaa!

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kesäkuun loppu

26.6 päivä aloitin tosiaan naapurin 5v tytön vahtimisen. "Työpäivät" olivat noin 8:30-16:00 välillä eli käytännössä 7 tuntia päivässä täytyi olla täysin läsnä ja taukoja ei luonnollisesti ollut. Pari ekaa päivää olikin pahimmat, kun päivän loppua kohden melkein nukahdin pystyyn, mutta lapsi ei osoittanut merkkejäkään väsymyksestä. Päinvastoin! 
      Kaikki kuitenkin sujui tosi hyvin. Minun tarvitsi lähinnä vain osallistua asioihin. Legoilla oli pitkästä aikaa kiva rakentaa, vaikka leikkeihin osallistuminen on surullisen vaikeaa nykyään. :D Käytiin ulkona, katottiin Netflixiä, piirrettiin ja leikittiin. Saiga pääsi myös parina päivänä mukaan. 
Yhtenä päivänä käytiin Lintsillä ja siitä olin aluksi ihan stressissä, koska toinen oli täysin mun vastuulla. Mutta tosi kiva päivä oli, vaikka jonot olivat suuremmat mitä oon ikinä nähnyt. Ella kuitenkin pääsi käymään kaikkiin laitteisiin mihin halusi ja uskalsi myös pariin "hurjempaan" laitteeseen ensimmäistä kertaa.
13.7. oli viimeinen päivä ja tuossa välissä oli ollut muutamia vapaapäiviä.
***
27.6. Kride tuli yöksi tänne ja samalla jätti Jaden hoitoon. Ulkoiltiin koirien kanssa parikin kertaa ja illalla haettiin pizzat ja katsottiin 127 tuntia. Elokuva oli vähän tylsä enkä erityisemmin pitänyt päähenkilöstä, mutta nyt on sekin sitten katsottu! Oli tosi mukava pitää tällainen spontaani yökyläily.
***
28.6. Kake tuli pitkästä aikaa tänne!! Ei olla nähty taas pieneen ikuisuuteen joten oli ihana päästä vaihtamaan kuulumisia oikein kunnolla. Niin iloinen, että ehdittiin nähdä Kaken nopean etelävisiitin aikana!
29.6. lähdettiin lukiokavereiden kanssa Särkänniemeen. Olin odottanut tätä matkaa ihan tajuttoman paljon, vaikka myös epäilytti miten helposti saatiin aikataulut sumplittua ja sääkin suosi. Edellisen yön totaallinen romahdus myös varjosti mieltä, mutta luottavaisin mielin matkaan!
      Käveltiin bussipysäkiltä perille ja siellä odotti kaamea jono lipunmyynnissä. Meidät ohjattiin puistoon sisälle ja siellä oli heti lipunmyyntipiste ilman jonoa? :D No mikäs siinä! Aloitettiin ihan iisistä laitteesta, joku outo keikkuva karuselli ja sitten heti perään Tornadoon. Jännitti ihan helvetisti, mutta muistin miten paljon siitä.. 10 vuotta sitten tykkäsin joten pakkohan se oli mennä. Ja oli niin kivaa, että mentiin heti perään uudestaan! :D
      Valitettavasti "kaikki on sujunut liian hyvin"-epäilyni eivät olleet turhia, joten päivä paskoi oikein huolella niin hyvin menneen alun jälkeen. En viitsi asiaa tähän tarkemmin avata, mutta oma henkinen hyvinvointi koki ison kolauksen. Mutta ei siis mitään todella vakavaa tapahtunut, ei hätää!
      Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta ehdittiin kaikkiin laitteisiin. Viimeiseen tosin ihan vikoilla minuuteilla. Näsineula jäi käymättä ja samoin kotieläinpuisto, mutta onneksi ehdin sentään itekseni akvaarion kiertämään. Tykkään paljon kaloista! 
      Kotona en enää pystynyt pitämään itseäni kasassa ja olo taas romahti. Velikään ei ollut kotona, joten täysin tyhjään taloon tuleminen vahvisti yksinäisyydentunnetta. Onneksi oli koirat.

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Juhannusviikko



Tiistaina oli Saaran synttärit. Myöhästyin erinäisten vastoinkäymisten takia, mutta onneksi en missannut mitään. Katottiin Jurassic Parkia juomapelin kera ja kuten aina: sääntöjä oli paljon, joka tarkoitti paljon juomista. Itse putosin kärryiltä siinä vaiheessa kun se lihava mies liukuu mäkeä alas vesisateessa. :D
      Meidän oli tarkotus mennä leffan jälkeen johonkin lähibaariin, mutta mikään ei ollut auki tiistaina. Päädyttiin hakemaan pizzaa ja istumaan ulos. Käytiin myös kahlaamassa suihkulähteessä ja Naruto-juostiin. :D Sisälle tultaessa iski väsymys joten lähdettiin aika pian Roosan kanssa samaa matkaa kotiin.



Torstaina lähettiin Miran kanssa mökille! Olin odottanut mökille pääsemistä ja juhannusta taas enemmän kuin tarpeeksi, vaikka vähän harmitti ettei tänä vuonna vietettykään sitä perinteisellä porukalla. Koiria kuitenkin riitti! Saigakin pääsi ensimmäistä kertaa mökille ja nautti siellä olosta paljon.
      Mökkeilystä on niin vaikea kirjoittaa, koska kerrottavaa ei oikeastaan ole pahemmin, vaikka tekemistä kyllä riittää. Kyllähän sitä neljään päivään paljon mahtuu, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin vain oltiin. Pelattiin korttia ja Brainstormia, saunottiin, käytiin kokolla, ulkoiltiin, syötiin. Sää oli mitä oli ja vesi oli vielä melko kylmää, mutta uskalsin saunan yhteydessä uimaan kuitenkin. Parasta juhannuksessa on aina hyvä ruoka ja rentoutunut olo, mikä mökillä tulee. 
      Kotiin oli tosi haikea palata, mutta oli taas aivan loistava juhannus! Haluan mökille mahdollisimman pian uudestaan. Nyt mulla alkaa parin viikon "työt", sillä vahdin naapureiden lasta päivisin. Saa nähdä miten tästä selviän...!

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Sauvossa



Lähdettiin 9. päivä Miran kanssa sen äidin luokse Sauvoon vahtimaan eläimiä. Jännitin automatkaa Saigan takia, koska se oksentaa todella herkästi autossa eikä olla ikinä matkustettu noin pitkää matkaa. Kokeilin ensimmäistä kertaa matkapahoinvointilääkettä ja se oikeasti auttoi! Nukkui koko matkan levollisena. Automatka meni muutenkin yllättävän nopeasti ja kivuttomasti, vaikka eihän se olekaan kuin about kahden tunnin matka. En tykkää istua autossa! Mutta lieventävä tekijä ehdottomasti oli Mäkkiruoka, mitä otettiin mukaan. Söin ensimmäistä kertaa McFeast aterian, vau.



Oltiin tosiaan Sauvossa päälle viikko, mutta tekemisen voi silti tiivistää Naruton katsomiseen ja syömiseen. :D Aloitin myös Miran Animal Crossingin alusta, koska oma suosikki kyläläinen (Hamlet) oli muuttanut pois ja vanha kylä oli päässyt kamalaan kuntoon. Ei jaksanut enää yrittää sitä pelastaa.
      Toki huolehdittiin myös eläimistä. En ollut käynyt tuolla pariin vuoteen, joten eläinkokoonpano oli muuttunut. Roosa mäyräkoira ja Miiru kissa olivat ainoat itselle tutut ja niiden lisäksi huolehdittavana oli 2 gerbiiliä ja 3 hamsteria. Nette tiibetinspanielia ja marsuja ei enää ollut. 
Roosa ei enää Islasta välittänyt, mutta Saigan kanssa niillä oli todella hauskaa. Koirat nauttivat paljon pihalla olemisesta ja kaikki muut paitsi Roosa tykkäsivät Miran tuomasta "uima-altaasta". Etenkin Saiga lotrasi siinä ties kuinka paljon. :D Oli niin kuuma sää, että pihalla oleminen oli koirille lenkkeilyä parempi, mutta käytiin yksi päivä metsässäkin kun piti poistua asuntonäytön ajaksi. Väistettiin vastaan tulevaa koiraa (:D) sivupolulle ja eksyttiin toiselle puolelle Sauvoa. Koirat oli ihan läkähtäneitä kotiin päästyä enkä yhtään ihmettele miksi joku shelttinsä kesähelteellä ajelee.
Oli niiiin virkistävää päästä pois arjesta ja Helsingin vilinästä noin rauhalliseen paikkaan. Me vain syötiin ja oltiin, täydellistä! Saatiin myös Naruto katsottua kokonaan ja nyt on yksi oma sivistysaukko korjattu. Seuraavaksi 500 jaksoinen Shippuuden, eiku-! :D

Kamala kulttuurishokki olla takaisin Helsingissä. Käytiin Itiksessä äidin kanssa ja siellä oli ihmisiä varmaan enemmän kuin koko Sauvossa yhteensä. 

torstai 8. kesäkuuta 2017

Väliaikatietoja

Aloitan kesän odottamisen aina about heti vuoden vaihduttua ja nyt odotus palkitaan! Kevät meni todella nopeasti ja monet asiat on hieman hämärän peitossa, mutta olen todellakin valmis lomailemaan. Teen nyt kuitenkin tällaisen sekalaisen postauksen asioista, mitä on tapahtunut, koska en jaksa kaikesta kirjoittaa erikseen ja koska vanhat blogini ovat osottautuneet äärimmäisen hyödyllisiksi tukihakemuksia tehdessä. Oikeasti. Ette arvaakkaan kuinka monta kertaa olen näistä tarkastanut eri asioiden alkamis/päättymis päivämääriä. :D
      Kuvaton postaus taas. En saa puhelinta enää yhdistettyä tietokoneeseen, joten kuvien siirtäminen on vähintäänkin hankalaa sillä ne täytyy tallentaa tänne yksi kuva kerrallaan.. Uusi puhelin on hankintalistalla monestakin eri syystä, mutta en jaksa vielä alkaa miettiä mikä olisi hyvä. Ja olen köyhä.


Valmistuin koulusta viime lauantaina ja poissaoloista huolimatta sain täydet osaamispisteet. Olin kuulemma "vakiokasvo" koulussa, vaikka paikallaolo olikin niin vaihtelevaa. Tuolla monet saattoi kadota kuukaudeksikin ja välillä paikalla oli vain pari ihmistä eli mukava kuulla että itseä ei mielletty tällaiseksi! Ja lisäksi paikallaollessa aina pyrin osallistumaan ja olemaan aktiivinen!
      Juhlittiin vielä muutaman kaverin kanssa illalla valmistumista ja toivottavasti jatkossakin tulee vielä törmäiltyä vapaa-ajalla, vaikka kenenkään kanssa en varsinaisesi tutustunut sen syvällisemmin. Tutustuminen on hankalaa!
***
Syksyllä en tule aloittamaan näillä näkymin missään sillä molemmista kouluista tuli kielteinen päätös. Hain klinkkaeläinhoitajaksi jo toista kertaa ja pääsin valintakokeeseen ja sen jälkeen haastatteluunkin, mutta kokemus ei riitä. Jätänkin nyt tuon tavoittelun sikseen ja keskityn toiseen vaihtoehtooni joka on sosionomi. Jäin esivalintakokeessa pisteen päähän, että olisin saanut kutsun varsinaiseen valintakokeeseen ja vaikka tämä lannistaakin niin tulen yrittämään uusiksi. Stressaa vain, miten aika kuluu joka kerta kun en pääse...
***
Aloitin työskentelyn urapalveluissa ja tavoitteena olisi saada työkokeilupaikka aikaisintaan kesän jälkeen. Nähdään silloin tällöin ja edetään rauhalliseen, mutta määrätietoiseen tahtiin. En tahdo jäädä kotiin makaamaan liian pitkäksi aikaa. Tykkäri vain tahtoo puskea omien juttujensa kanssa päälle, että saas nähdä miten tässä käy. Kohta olen taas liian stressaantunut kaikkeen...
***
Kesän alkaminen on vaikuttanut jo sosiaalisella rintamalla ja suunnitelmia tulee lisää koko ajan. Se on tavallaan mukavaa, mutta pelkään ajan menevän liian nopeasti ja kohta kesä onkin jo ohi. 8. kesäkuuta ja stressaan jo kesän loppumista. :D
      Mira tuli käymään maanantaina ja jäi yhdeksi yöksi. Tiistaina heti yksin jäätyäni iski taas sosiaalisuus ja kokeilin onneani, jospa saisin iltakävelyseuraa ja onnistuin! Käveltiin Saaran kanssa kaksi tuntia, vaikka aluksi oli tarkoitus vain tehdä pieni lenkki. En voi painottaa tarpeeksi miten paljon tykkään kävellä kesäöinä ja vain jutella.
      Keskiviikko-iltana Saara puolestaan kysyi ulos ja mukaan tuli myös Roosa. Käytiin Mäkkärissä ja jäädyttiin ulkona, mutta kävellessä tuli lämmin joten yli kaksi tuntia tällä kertaa. :D Parasta!
Tänään vietin 6 tuntia ortopedillä Islan kummallisen jalan takia, hankin yli 300 euron laskun ja lopputulos oli ettei Islassa ole mitään vikaa.. :DD En ole ylihuolehtiva!

Ja huomenna Sauvoon Miran kanssa!

maanantai 29. toukokuuta 2017

Nane kylässä



Nane tuli taas pikavisiitille mun luokse viikonlopuksi! Olin ollut jo pidemmän aikaa sosiaalisesti aika lopussa, joten pelkäsin etukäteen olevani todella laginen, mutta turhaan pelkäsin. Tämä viikonloppu oli kunnon akkujen lataaminen ja nyt jaksaa taas. :D
      Tosi inhottavia muutenkin nämä sosiaaliset taantumat, koska olen kuitenkin todella sosiaalinen ihminen joten ne vie paljon voimia. Tuntuu aina, etten toimisi täydellä teholla. Onneksi ne menee usein nopeasti ohi kun taas tajuan, ettei kaikki oikeasti inhoa mua, haha..!



Nane tuli lauantaina kolmen aikaan junalla ja olin kerrankin ajoissa vastassa! Mentiin heti Burger Kingiin syömään ja tultiin kaupan kautta meille. Nane sai koiraterapiaa oikein urakalla, koska täällä oli Frit, Tico ja Elvis hoidossa omien puuhkien lisäksi. Nane pääsi tapaamaan Saigaakin ensimmäistä kertaa ja Isla oli pakahtua onnesta Nanen nähtyään. :D
      Lauantaina lähinnä vaan oltiin. Käytiin koirien kanssa Vuosaaren huipulla ja alettiin katsomaan vitsillä Barbie: Life in the Dreamhouse, joka lopulta olikin oikeasti hyvin viihdyttävä..! Se oli niin.. erilainen kuin osasi odottaa, haha.
Eilen oli aktiivisempi päivä. Lähettiin melkein aamusta Oulunkylään mätsäriin ja rally-tokoepiksiin julkisilla kolmen koiran ja kevythäkin kanssa. Takaisin tultiin julkisilla kolmen koiran, kevythäkin, palkintokassien ja ruokasäkin kanssa ja se oli tuskaa. :D Isla oli rallyssä toka (98p) ja mätsärissä SIN2. Elvis oli mätsärissä veteraanien kolmas. Saiga teki todella hienosti rallya, mutta mätsäri vähän jännitti.
      Kotona syötiin vain nopeasti ja lähdettiin keskustaan Maailma kylässä festareille. Nane tahtoi Animalian pakopeliin, mutta se oli harmillisesti jo päättynyt, mutta nähtävää riitti silti. Kierreltiin kojuja pitkä tovi ja mukaan tarttui ties mitä esitettä ja ostin yhden mekonkin. Saatiin melkeen kaikki katottua, kun alkoi jo vähän tulla kylmä. Kotona jatkettiin Barbia ja saatiin se katsottua kokonaan.

Tänään matkattiin vielä samaa matkaa keskustaan. Nane lähti ja itse skippasin koulupäivän ja menin shoppailemaan Roosan ja Saaran kanssa. Nanen vierailu tosiaan nostatti mielialaa huomattavasti ja jäi vaan hyvä fiilis! :>

Unohdin taas ottaa kuvia, hups

maanantai 8. toukokuuta 2017

Vappu ja Popcult 2017



Jälleen kerran tuli juhlittua vappua Kriden kanssa. Meillä ei mitään tarkkoja suunnitelmia ollut alkujaankaan ja koko ilta meni aikalailla ihan vain omalla painollaan. Oltiin vain sovittu, että pelataan juomapelinä PS1:n Harry Potter ja viisasten kiveä. :D Pakkasin mukaan Pleikan, pelin ja syötävät ja juotavat ja sain onneksi isältä autokyydin Kriden luokse sillä en olisi millään jaksanut raahata tavaroita bussissa. Koirat ei tietenkään päässeet tällä kertaa mukaan, koska olin kuitenkin menossa yöksi kotiin joten ne olisivat olleet tällä kertaa vain suunnitelmien tiellä. Sääkään kun ei ulkona olemista mahdollistanut.



Kriden luona syötiin ja juotiin ja pääsin pelaamaan jotain kauhupeliä. Pelattiin tottakai myös tuota Harry Potteria ja myöhemmin Mario Kartia. Siinä olen auttamattoman huono! :D Lopulta lähdettiin valumaan keskustaa päin Kriden miehen ja sen kaverin kanssa ja keskustassa liityttiin Mäkissä käymisen jälkeen mun veljen porukkaan Molly Malone'sissa. Harkittiin kyllä Kriden kanssa mm spontaania Tampereelle ja Turkuun lähtemistä. :D Mollyn jälkeen Kriden porukka lähti kohti kotia ja itse lähdin veljen mukaan, mutta en jaksanutkaan mennä enää toiseen baariin, joten lähdin myös kotiin.
     Oli tosi hauska ilta ja mukava vappu! Seuraavana päivänä Kride tuli meille ja mentiin ulkoilemaan veljen ja sen tyttöystävän kanssa. :>
Nyt viikonloppuna oli puolestaan Popcult. Viime vuonna se jäi väliin, mutta oltiin siellä Kriden kanssa 2015. Kride tuli lauantaina aamulla heittämään kamat tänne "chihulaan" (olen ollut taas viikon chihuvahtina :D) ja sitten vietiin Isla ja Saiga meille, jätettiin auto vierasparkkiin ja lähdettiin Hesen (1) kautta kohti Katajannokkaa!
      Käytiin ekana kuuntelemassa Dreamworks paneelia ja heti sen perään alkanutta fanfic paneelia. Kierrettiin sen jälkeen perusteellisesti taidekuja ja myyntisali ja lopulta vain hengailtiin Roosan ja Saaran kanssa. Iltapäivästä mentiin vielä kuuntelemaan Harry Potter paneelia ja sitten ensimmäinen conipäivä päättyikin. Mentiin Mäkin (2) kautta hakemaan pari siideriä ja sitten istuttiin Tuomiokirkon portaille ja nautittiin illasta iltabileitä odotellessa.
      Iltabileet oli ihan tapahtumapaikan vieressä, joka oli tavallaan kätevää, mutta itse coni päättyi pari tuntia ennen bileiden alkamista, joten takaisin Katajannokkaan raahautuminen ei ihan inspannut, mutta haluttiin mennä silti. Bileet itsessään olivat aika pienet eikä ihmisiä ollut pahemmin ollenkaan, mikä oli sääli. Lähdettiin aika pian kotiin, Mäkkärin (3) kautta tottakai. Isla ja Saiga oli mennyt veljelle yökylään, joten jouduin tyytymään pelkkien chihujen seuraan. </3
Seuraavana13 päivänä itse söin aamupalaksi Mäkkiruokaa (4) ja conipäivä alkoi Supernatural: Unelmien kumppani paneelilla, jolta odotin jotai paljon paljon kiusallisempaa. :D Se olikin lopulta ihan hauska! Hengailtiin lisää Saaran ja Roosan kanssa ja mukana oli nyt myös Saaran poikaystävä. Iltapäivä istuttiin aluksi Aladdin paneelissa ja sitten Buffy vampyyrintappaja paneelissa kunnes coni jo päättyikin. Käytiin vielä tottakai yhdessä syömässä, Burger Kingissä (5) tällä kertaa... :DDD
      Tykkäsin paljon tämän vuoden conista ja tapahtumapaikka oli ehdottomasti parempi kuin viimeksi. Ehkä ihan samanlaista conikuhinaa ei tuolla ollut kuin mihin olen muualla tottunut, mutta viimeisimmät conit ovatkin olleet kai Traconeja, joka on tottakai paljon suurempi tapahtuma. Popcult oli kaikin puolin hyvin järjestetty ja viihtyisä tapahtuma! Ehkä ensi vuonna uudestaan. :>

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Valo sammui

Saga löytyi häkistä kuolleena ilman mitään varoitusmerkkejä. Se oli viimeaikoina hieman laihtunut, mutta söi hyvin tukiruokaa ja sai painoa takaisin ja oli muutenkin täysin normaali, joten tämä tuli täysin puun takaa... Tulin juuri kotiin ja tämä oli mitä kotona odotti. 
      Saga oli aina hyvin energinen, utelias sekä hieman ilkikurinen muita marsuja kohtaan ja sen poismeno tulee kyllä näkymään. Jäljellä on enää kaksi marsua ja Saga oli porukan aktiivisin. Ison tyhjän aukon jätti häkkiin ja tämä tuli niin yllättäen, että sitä on vaikea käsitellä. Tuntuu, että Helmin kuolemastakin on niin vähän aikaa.
      Toivon, että Sagalla ei ollut mitään vakavaa, mille olisin voinut jotain tehdä. Se oli kuollut vasta vähän ennen kun löysin sen, onneksi. Olin kuitenkin ollut viikon poissa. Olen vain sanaton...
Lepää rauhassa. ♥
✝ Saga 30.7.2012 - 7.5.2017

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Ulkonäköongelmia


Ulkonäköasiat on painanut mieltä viimeaikoina taas entistä enemmän. Ulkonäkö on aina itselle todella herkkä aihe, mutta joskus pystyn kuitenkin elämään sen kanssa enempää murehtimatta. Joskus ajatukset menevät puolestaan niin suuriksi, että talosta poistuminen vaatii kamalasti ponnistelua ja jokainen vastaan tuleva ihminen ahdistaa. Eiväthän ne muuta tee kuin tuijota ja ihmettele miten kuvottavalta näytän.
     Tämä ongelma on taas tällainen, että tiedostan sen järjettömyyden. Kuka oikeasti kiinnittää huomiota täysin tuntemattomaan vastaantulijaan? Sen tajuaminen ei kuitenkaan poista ongelmaa vaan ajoittain jopa pahentaa asiaa, sillä ahdistaa etten silti kykene hiljentämään näitä ajatuksia.



Ulkonäköongelmat olen alkujaan saanut, yllätys yllätys, kiusaamisen takia. Olin 10v ja minua kiinnosti mikä tahansa muu enemmän kuin se miltä näytin. Käytin ongelmitta veljien vanhoja dinosauruspaitoja ja mitä ikinä nyt päälle laitettiin. Harvemmin pääsin oikeastaan shoppailemaan omia vaatteita, mutta se ei itseä lainkaan haitannut. On siis ihmeellistä, miten tämä haittasi paria ihmistä luokallani ja joitain rinnakkaisluokkalaisia. Kuulin kuittailua, haukkuja ja naljailua vähän väliä milloin missäkin yhteydessä. Ei hetkauttanut, ei kiinnostanut.
      Yläasteella kiinnosti. Yläasteella olin muutenkin täysin hukassa, joten paineet siitä, millainen mun kuuluisi olla, ei auttanut asiaa. Kiusaaminen ei enää kohdistunut pelkästään ulkonäköön vaan minä olin ongelma. Kaikki minussa oli väärin. Itse silti takerruin pelkkään ulkonäköön, sillä jos olisin ollut kaunis niin ketään ei olisi kiinnostanut vaikka tykkäisin "vääristä" asioista. Kauneus olisi tehnyt musta muita paremman. Mutta nyt olin vääränlainen ja kaiken lisäksi ruma. 

Lukiossa ei kiusaamista enää ollut enkä ulkonäöstäni ole kai yläasteen jälkeen varsinaisesiti pahaa kuullut. Epävarmuus jäi kuitenkin päälle. Koen, että ulkonäköni takia en ole ikinä kiinnostanut ihmisiä. Netissä on ollut niin paljon helpompi tutustua muihin, koska ulkonäkö tulee vasta tutustumisen jälkeen. Koulussa ja sosiaalisissa tilanteissa ekana nähdään miltä näytän ja todetaan että ei, ei kiinnosta. Kehuja saan tuntemattomilta vain heidän ollessaan tukevassa humalassa. "Sulla varmasti on kysyntää" joopa joo.
      Eikä itseluottamusta ole kohottanut sekään, että olen myös kokenut haukkujen lisäksi toista ääripäätä. "Ahdistaa kun en oo yhtä laiha kun sä", "Oon niin kateellinen, että sun seura aiheuttaa pahaa oloa" jne. Mitä tällaiseen kuuluu vastata? Kiitos? Anteeksi? En tiedä, mutta tuollaiset kommentit on aiheuttanut kamalan olon. Syyllisyyttä siitä, että aiheutan epämiellyttävää oloa muille ja itseinhoa siitä, että olen taas väärän näköinen.

Tällä hetkellä naamani on ollut suurin ongelma. Koen sen hyvin epämuodostuneeksi läskikasaksi. En välillä vaan kestä peilikuvaani, joten meikatessa saan ahdistuskohtauksia ja ilman meikkiä talosta poistuminen on usein mahdotonta. Joskus ahdistaa olla ilman meikkiä edes vanhempieni nähden.
      Olen näitä epävarmoja ihmisiä, jotka laittaa selfieitä instagramiin siinä toivossa, että joku pitäisi niistä. En kai varsinaisesti hae niillä huomiota, mutta toivon silti saavani palautetta mikä hiljentäisi omia ajatuksiani. Vaikka uskon, että mikään tykkäysmäärä ei siihen riittäisi. Ongelmahan ei tosiaan ole muut vaan oma itsetunto, mitä kukaan muu ei voi puolestani parantaa. Kehuja voisi sadella vaikka tuhansittain ja tuntisin silti samalla tavalla.

Kuva postauksen alussa on vuodelta 2013

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Taas laivalle!



Lisää risteilyitä elämään! Äidillä oli kaks alennuskuponkia, jotka piti käyttää kuun loppuun mennessä, joten tuli tällainen pikalähtö. Näin lyhyellä varotusajalla ei melkein kenellekään käynyt ja toinen kupongeista jäikin käyttämättä, mutta mentiin kuitenkin kolmistaan Miran ja Jennan kanssa. Kätevää, kun saa näitä alennuskuponkeja, mutta toivoisin saavani ne vähän aikaisemmin, jottei tarttisi niin kiireellä aikatauluja sumplia ja ettei laiva aina ehtisi täyttyä. Onneksi nyt kuitenkin lähtö sujui näin kätevästi.




Lähtö oli tiistaina ja vaikka kuinka oli tarkoitus mennä kouluun niin en vain ehtinyt. Siivosin marsujen häkin ja innostuin siivoamaan myös koko huoneen ja piti vielä pakata. Kiire ei missään vaiheessa onneksi tullut. Mua tultiin neljän aikaan hakemaan ja saatiin kyyti Mäkin kautta terminaaliin.
      Meillä oli Promenade hytti, mutta se oli ihan käytävän perällä eli sieltä ei pahemmin mitään nähnyt. Ikkunan edessä oli vieläpä akrobaattien trampoliinitelineet, mutta ainakin tokana päivänä nähtiin niiden esitys läheltä. :D Lagailtiin alkuilta hytissä ja rakensin McMajan, eli laitoin peiton roikkumaan yläsängystä alasängyn päälle. Käytiin myös kiertelemässä kaupoissa ja mentiin istumaan kahvilaan. Syötiin Miran kanssa puokkiin hyvää Oreo juustokakkua.
      Illalla mentiin kuuntelemaan karaokea ja Jenna kävi myös laulamassa. Ostettiin kaikki drinkit ja kukaan ei ollut erityisen tyytyväinen omaansa. :D Alkoholittomien drinkkien kuuluis olla hyviä, raikkaita ja makeita. Ne ei ollut sitä. Ja omasta drinkistä baarimikko heitti varmaan puolet alkoholista ohi lasin.. Mutta mukava ilta oli ja Midnight Shown jälkeen käytiin nukkumaan.
Seuraavana päivänä pyörähdettiin Tukholman Vanhassa kaupungissa. Etsin "sitä ernukauppaa" ties kuinka kauan kunnes vihdoin löydettiin sinne. Oltiin siellä tovi ja piipahdettiin parissa muussakin kaupassa kunnes palattiin laivaan. Käytiin syömässä, itse söin hyvää hampurilaista, ja vaan hengailtiin. Ilta meni melkolailla saman kaavan mukaan kuin ensimmäinenkin, sillä poikkeuksella että Mira ei jaksanut Midnight Showta tulla katsomaan joten mentiin Jennan kanssa kahdestaan.

Nyt on ehkä hetkeksi risteilykiintiö tullut täyteen. :D

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Lukeeko tätä enää kukaan?

Mehmäh ei vain tänne päivittely tunnu yhtään niin luontevalta kuin ennen. Kirjoitan postauksia puhelimen muistioon, mutta tänne asti en niitä ikinä saa. Kaikki aiheet tuntuu niin turhilta ja tylsiltä. Tarvitsen usein tietynlaista vuorovaikutusta, jotta mielenkiinto pysyy asioissa yllä ja sitä täällä blogien puolella ei enää ole. Ei ole oikein kavereiden blogeja seurattavana eikä tännekään puolestaan kukaan kommentoi. Kommenttien määrä tai saaminen ei itsessään ole tietenkään super tärkeää, mutta sitä vuorovaikutusta tosiaan kaipaan. Tykkäsin olla yhteydessä ihmisiin blogien välityksellä.
Olen miettinyt koko paikan piilottamista, koska tällöin voisin kirjoittaa vain itselleni päiväkirjatyylillä, mutta en tahdo tehdä näin, jos täällä onkin hiljaisia lukijoita. Harmittaa, joskus bloggaaminen oli niin kivaa ja sitä teki monet kaveritkin. Kaikki kiva aina loppuu!
 
Eli taas tämä tuttu virsi: Lukeeko tätä kukaan?
Kysyn tätä samaa varmaan vuoden välein... :D

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Hiihtoloma



Loma on aina lomaa, vaikka koulusta aina olisikin muutenkin poissa...! Alkuvuodesta on tullut itselle kauhea ongelma, koska mieli on aina jo täysin kesää odottamassa, mutta sitä ennen pitäisi selvitä yhteishausta. Kamala stressi ja ahdistus siitä aina ja koskaan en minnekään ikinä pääse. Pelottaa myös, että hakujen jälkeen vasta keksin paikan minne hakea. Noh, yritystä vaan taas!
Hiihtoloma alkoi erinäisistä syistä todella ahdistavissa tunnelmissa. Onneksi olin saanut joka päivälle tekemistä eli ikävien asioiden parissa olemisen sijasta pääsin olemaan kavereiden kanssa.



Maanantaina menin pikaisesti käymään Sofian luona katsomassa tämän uutta kissaa. En ollut aikaisemmin tuolla uudessa asunnossakaan käynyt, eli tuli sekin samalla nähtyä. Ehdin siellä hetken olla ja ihmetellä, kunnes piti kiitää kotiin ja lähteä heti Islan treeneihin.

Tiistaina nähtiin lukiokavereiden kanssa Kampissa ja suunnitelmana oli käydä syömässä ja shoppailemassa. Hyvästä seurasta huolimatta olo oli kamala ja se paheni vain koko ajan. Tyhmä kun olen, en lähtenyt kotiin vaan kituutin mukana kunnes olo paisui ahdistuskohtaukseksi keskellä Forumia. Yllättävää, miten moni pysähtyi tarjoamaan apua. Onneksi kaveritkaan ei ollut kaukana.
      Häpeästä huolimatta olo parani kohtauksen jälkeen, kiitos ihanan huomaavaisten kavereiden. Loppupäivä menikin ihan hyvällä mielellä, vaikka itse olin melko laginen.

Keskiviikkona tuli spontaani lähtö Kriden luokse. Kahden koiran kanssa matkustaminen on yllättävän helppoa, mutta sitä hankaloittaa suuresti Saigan matkapahoinvointi. Sain bussissa oksennukset päälleni, mutta onneksi en ollut vielä ruokaa antanut joten se oli kohtalaisen helppoa pestä pois vaatteista. Suihkutettiin jotain raikastinta mun housuille. :D
Pelattiin Kriden kanssa Heavy Rain loppuun, mitä ollaan tässä silloin tällöin aina vähän kerrallaan pelattu. Muuten me vain oltiin, lagailtiin, juteltiin ja katsottiin typeriä videoita. Rakastan, miten rentoa ja stressivapaata meillä aina on!

Torstaina Mira tuli tänne loppuviikoksi. Oltiin syötiin lagailtiin! `u´

Ei kuvia koska.. niitä ei ole.

lauantai 7. tammikuuta 2017

Lahjaristeily


Joulu- ja synttärilahjojen hankkiminen ei ole ikinä ollut mikään vahvuuteni, mutta tänä jouluna pää löi entistäkin enemmän tyhjää. Perheen kanssa oltiin sovittu, ettei hankita turhaan mitään, mutta Miralle halusin tottakai edes jotain antaa. Turhan tavaran sijasta siis varasin meille risteilyn!  Ihan tyhjästä en tätä kuitenkaan repinyt, vaan meillä oli ylimääräinen ilmainen risteily käyttämättä, haha. Oltiin muutenkin puhuttu, että tehtäisiin mielummin yhdessä jotain kuin stressattaisiin lahjoista ja hankittaisiin epätoivoisesti jotain, mitä ei oikeastaan edes tarvitse. Yllätyksenä en tietenkään tätä pystynyt pitämään, koska risteily piti varata hyvissä ajoin ja aikatauluista piti sopia, mutta ei se mitään!




Sain sopivasti varattua risteilyn vielä joululomalle, vaikka lahjakortti koski vain su-to lähtöjä. Maanantaisin käyn Islan kanssa treenaamassa ja sitähän nyt ei voi jättää väliin (:D) ja keskiviikkona piti hoitaa Saigan toinen rokotus, mutta sen sain onneksi heti aamuksi. Aikainen herätys oli toki miinusta, mutta eipähän tullut kiire.
   Hirmupakkaset ja lumi osui tottakai juuri lähdön aikaan, mutta onneksi se ei sotkenut edes ratikkaliikennettä niin päästiin vaivattomasti perille. Laivaan pääsi jo heti sisään, joten ei tarvinnut perillä turhaan odotella. Heitettiin tavarat hyttiin, joka ei muuten ollut tällä kertaa postimerkin kokoinen C-hytti, ja suunnattiin syömään buffettiin, jonka olin meille varannut!
   Ruokaa oli paljon ja se oli hyvää! Aluksi täytettiin lautaset ihan kaikella mahdollisella, mutta jokaisella hakukerralla sieltä karsiutui osa pois ja lopulta itse söin pelkkää paahtopaistia ja perunoita. :D Oltiin sovittu, että istutaan siellä ihan niin kauan kun mahassa on vähänkään tilaa, mutta en silti tällä kertaa halunnut ihan ähkyksi täyttää. Jälkiruokaakin otin vain vähän, mutta siellä ei ollutkaan mitään niin erikoista.
      Ruokailun jälkeen suunnattiin Tax Freen kautta hyttiin koomailemaan. Meidän hytissä oli telkkari ja sieltä tuli koko ajan edes jotain katsottavaa, joten tekemistä riitti. Miralla oli myös kortteja mukana joten pelailtiin Unoa, pasianssia ja Pekkaa.
     Illalla siirryttiin kuuntelemaan karaokea, koska jostain syystä joka risteilyllä haluan päästä kuulemaan kunnes suomi-iskelmä valuu korvista ulos. Ei siellä kovin kauan jaksettu istua, joten Tax Freen kautta takaisin hyttiin hengaamaan telkkarin ääreen. :D
Aamuksi olin varannut aamupalan ja kello-ongelmista huolimatta mentiin sinne oikeaan aikaan. Todella vaikea arvioida miten paljon kello on, jos hytissä ei ole ikkunaa! Ja oli epäselvyyksiä, onko aamupala Ruotsin aikaa vai Suomen aikaa ja kummassa ajassa puhelin herättää.. NOH. Aamupala oli, yllätys yllätys, hyvää ja täyttävää. Kelpaisi tuollainen useamminkin..!
      Olen kaikkea muuta kuin aamuihminen, joten ruuan jälkeen halusin käydä "hetkeksi" nukkumaan ennen laivasta poistumista, mutta nukuin onnellisena neljä tuntia... Mira ei kuulemma viitsinyt herättää. Todettiin sitten, että ulkona on liian kylmä eikä Ruotsissa ole oikeastaan pahemmin mitään nähtävää, joten ei lopulta poistuttu laivasta ollenkaan.. :DD
    Matka takaisin meni paljolti samalla linjalla tosin tällä kertaa meillä ei ollut ruokaa. Onneksi löydettiin pieni kahvio, mistä sai sämpylää ja muuta vastaavaa, joten ei tarvinnut maksaa ravintolahintaa ruuasta. Oltiin todella lagisia koko matkan takaisin. Enimmäkseen makoiltiin hytissä ja katsottiin esimerkiksi telkkarista tullut elokuva Max, mitä kritisoin ehkä vähän liikaakin.. 
      Käytiin kyllä vielä istumassa iltaa yökerhossa, mutta sielläkin otettiin vain yhdet drinkit ja oltiin kauimmaisessa nurkassa mitä vain löytyi. Sosiaaliset ihmiset laivalla. Oli kuitenkin mukava ilta vaikkei sitten kummemmin mitään ihmeempiä tehty. Oltiin vaan ja hengailtiin.
Oli kyllä mukava risteily ja ensimmäistä kertaa olin kahdestaan jonkun kanssa. Usein mennään isommalla porukalla tai perheen kanssa, mutta tämäkin oli varsin mukavaa! :>