Matka Tallinnaan

Äiti oli saanut töistä ilmaisen matkan Tallinnaan ja se kysyi haluaisinko lähteä sen kanssa käymään siellä. Tehtiin samanlainen matka joskus 2011 ja silloin siellä oli ihan mukavaa, joten päätin lähteä mukaan. Isä oli aluksi myös tulossa, mutta se perui lopulta eikä jaksanutkaan lähteä. Oli oikeastaan mukava mennä kahdestaan, koska en usko että meillä olisi isän kanssa intressit natsannut yhteen, itse kun tahdoin lähinnä mennä vaatteita katsomaan. :D

      Matka piti hoitaa tämän kuun puolella, joten äiti varasi sen meille viikko sitten ja otti torstain töistä vapaaksi. Itsellä on torstai aina tyhjä päivä, joten mun tarttenut muuta kuin valmistautua henkisesti. Aluksi vähän ahdistikin enkä ollutkaan ihan oikealla fiiliksellä lähdössä, lähinnä kiireisen keskiviikon takia mutta onneksi torstai aamuna olo oli jo muuttunut.

Paras asia keväässä on, kun aurinko alkaa paistamaan aamuisin ja herääminen on helppoa. Olin laittanut herätyksen yhdeksäksi, mutta heräsin reilusti ennen sitä omia aikojani. Sää oli nätti, mutta viileä joten pelkäsin Tallinnassa tulevan kylmä, mutta onneksi siellä oli oikeastaan lämpimämpi ja tarkeni hyvin. 

      Laiva lähti puoli kaksitoista ja matka kesti kaksi ja puoli tuntia. En ollut syönyt aamupalaa ja äidilläkin oli nälkä, joten napattiin vähän evästä heti laivassa ja kierreltiin vähän kauppoja. Katsottiin myös, jos löydettäisiin mukava istumapaikka jostain, mutta päädyttiin lopulta meidän minihyttiin. Molempia alkoi väsyttämään ja nukuttiin koko menomatka :D

Tallinnassa kierreltiin kauppoja ja itse koin taas kulttuurishokin päällekäyvien myyjien takia. Sanoin vitsillä äidille, että alkaisi keräämään maatuskoja ja myyjä riensi näyttämään ja availemaan niitä. Putin-maatuska olisi kyllä ollut aika hehkeä..! Myyjien yrityksistä huolimatta kumpikaan ei löytänyt mitään. Itse koitin etsiä lompakkoa ja äiti laukkua. Löysin kyllä toisesta kaupasta nahkatakin alennuksesta ja äiti osti kumpparit. Ostin myös pari siideriä ja Breezeriä ja äiti osti lompakon ja siihen meidän shoppailusaldo jäikin.

      Laivassa meillä oli buffetvuoro heti lähdön aikaan ja itsellä olikin jo huutava nälkä. Söin niin paljon kalaa ja perunoita, että melkein halkesin. ´u` Voisin mennä laivalle vain tuon buffetin takia aina. Ruokailu kyllä vei viimeisetkin voimat ja koomailin telkkarin ääressä loppumatkan. Ratikka- ja metromatka kotiinkin meni melko lagisissa tunnelmissa, mutta matka oli itsessään todella mukava!

Viimeinen vierailu Outokummussa

Tuli melko spontaanisti lähdettyä vielä kerran käymään Miran luona Outokummussa. Sillä on muutto ihan nurkan takana, joten oli mukava piipahtaa viimeisen kerran tuolla. Ajoitus ja muut asiat meni vieläpä odotettua paremmin, joten sain autokyydin sinne mentäessä ja vr on oikeasti halventanut matkojen hintoja eli tästä matkasta ei tullut edes suurta rahareikää. Omat menot meni niin mallikkaasti, että sain peräti puolitoista viikkoa tyhjää eli oli oikeasti kunnolla aikaa olla ja tehdä asioita. ...vaikka toisaalta meillä menee aina enemmän tuohon olemisen puolelle kuin tekemisen, haha! Mutta se on vain parasta, kun voi olla. Ja vaikka sanoin, ettei matkasta tullut suurta rahareikää niin ruokaan sitä kyllä upposi enemmän kuin tarpeeksi. No jostain syystä mulla on tällä hetkellä paljon rahaa, joten turhaan olen niitä asioita stressannut! Näin käy, kun ei koskaan tarkista tilin tilannetta...

Vaikka asiat suurimmilta osin sujuikin hyvin, oli ennen matkaa pieniä ongelmia. Olin kyllä kerrankin pakannut ajoissa (edellisenä iltana tosin..) ja varannut marsujen häkin siivoamiselle tarpeeksi aikaa, mutta mulla oli lääkärikäynti ennen lähtöä ja siitä jäi todella ahdistunut olo. Itsehän olen aina ollut lääkitystä vastaan ja kaikki määrätyt lääkitykset olen aina lopettanut omatoimisesti. Niitä on kuitenkin itsepintaisesti koitettu mulle tyrkyttää. No, tällä kertaa kun menen vartavasten niitä pyytämään, koska en vaan enää kestä, joudunkin vääntämään kättä siitä, että määrätäänkö niitä mulle? 

      Jäi muutenkin vähätelty olo ja tämä lääkäri, jonka muuten tapasin vasta ensimmäistä kertaa, oli sitä mieltä, että mun hoidotkin voitaisiin lopettaa kesäkuussa. En näe tätä täysin mahdottomana ajatuksena, koska voin nykyään paremmin, mutta mulla on juuri loppunut terapia ja tarkotus oli ettei kaikki hoidot loppuisi seinään, mutta ilmeisesti nyt kuuluisikin tapahtua ihmeparantuminen parin kuukauden sisällä. Vetäkää sitten matto alta!

      Miellyttävän lääkärikäynnin jälkeen lähdin vielä ostamaan junalippuja ja ilokseni huomasin 50 ihmisen jonon, 20% akkua ja puolituntia aikaa olla kotona. Sanomattakin selvää, että ahdistuin jo keskustan ihmispaljoudesta, mutta kiire ja stressi vielä puristi entisestään ja istuin sitten omassa nurkassani itkeskelemässä ihmisten tuijotettavana. Hyi minua. Onneksi asiat lopulta meni kaikesta huolimatta kuitenkin hyvin ja ehdin ostaa junalipun, mennä kotiin ja kännykkääkin ehdin hetken ladata. Autossa oli vielä matkalaturi eli en joutunut olemaan kuutta tuntia autossa ilman puhelinta!

Automatka Outokumpuun meni yllättävän nopeasti. Alkumatkasta nukuin ja etupenkille siirryttyä oli juttuseuraakin. :D Oltiin perillä kuitenkin niin myöhään, ettei ensimäisenä iltana tehty mitään tähdellistä. Viikonlopun aikana kuitenkin käytiin Joensuussa, pelailtiin Smashia, lautapelejä (voitin Afrikan tähdessä!) ja katsottiin The Lion Guardia ja My Little Ponya. Kerroin Miralle, että ponien 6. kausi alkoi ja sitten selvisi, ettei olla katsottu edes 5. kautta loppuun? Luulin, että Mira vitsailee, mutta meillä oli ihan oikeasti puolet kaudesta katsomatta. Hups..

      Itse en niin Lion Guardista välitä. Se ei ole huono ja tykkäsin sitä katsoa, mutta jokin siinä ei kuitenkaan iske.. Hahmot luultavasti, koska en käytännössä pidä yhdestäkään erityisemmin ja tunnen palavaa vihaa Bungaa kohtaan. :D Ponit sen sijaan viihdyttää yhä enkä voi uskoa, että ne on jatkunut jo kuusi vuotta. Itse aloin katsomaan niitä kyllä vasta, kun kaksi kautta oli jo tullut.

Telkkarin ääressä muutenkin meni suurin osa ajasta. Siirryttiin nukkumaan olohuoneen vuodesohvalle ja pistettiin Miran läppäri telkkariin kiinni eli sängystä ei tarttenut pahemmin nousta. Katsottiin netistä kauhuleffoja (Poltergeist 2015, The Babadook, The Creep ja World War Z) ja YouTubesta pelivideoita ja random koira-animaatiosarjoja. Itse olin myös ottanut Tomb Raider Anniversaryn mukaan, mitä pelasin vähän eteenpäin. Tykkään siitä, koska se on hyvin uskollinen vanhoille peleille, mutta olen niin sählä että ärsyynnyn nopeasti..! :D
      Saatiin myös yksi yhdessä katsotuista sarjoistamme loppuun, eli Dexter. Olin kuullut jo varoituksia, että se sarja tulee päättymään todella huonolla tavalla ja odotinkin jotain aivan kamalaa, mutta se loppu ei ollut niin paha. En siitä tykännyt ja koko kausi oli melko mitäänsanomaton, mutta tv-sarjat nyt loppuu lähes aina ei-mieluisalla tavalla. How I met your motherin jälkeen mikään loppu ei kuitenkaan tunnu edes kamalalta. Ikuisesti katkera minä...

Outokummussa oli hyvä sää ja huomaa kyllä heti, kun poistuu Helsingistä meren ääreltä. Sisämaassa on niin paljon miellyttävämpää ja erityisesti lämpimämpää. Itse käytin Islan ja Nemon aina päivälenkillä, ettei Miran tarttenut koulun jälkeen lähteä ja se oli oikein mukavaa. Päästin ne aina vapaaksi juoksemaan ja Isla aina hetken jopa suostui leikkimään Nemon kanssa. Se ei enää oikein Nemosta välitä, mikä on todella sääli. Yhdellä lenkillä Nemo kuitenkin satutti jalkansa hypätessään ja sen ulina särki mun sielun. Menin ihan paniikkiin, koska näin jo kauhukuvia katkenneesta jalasta, mikä pitää amputoida, mutta onneksi kyseessä taisi olla vain pieni nyrjähdys.

Tämä pieni lomanpätkä tuli kyllä suuresti jälleen kerran tarpeeseen. Tylsästä yksinäisestä mitättömästä arjesta poistuminen aina virkistää ja kotiin palatessa siihen turtuminen vie aina oman aikansa. Ja 7 tunnin matkustamisen jälkeen minne vain perille saapuminen tuntuu juhlalliselta... Nyt onneksi kevät piristää ja toivon, että jaksan ahkerammin pyytää ihmisiä tekemään kanssani asoita, koska olen jatkuvasti niin kovassa sosiaalisessa puutteessa...! :DD
Tekee mieli taas valittaa siitä, miten ei huvittaisi julkaista tekstiä ja miten tylsänä kirjoitustapaani pidän. ÖvÖ''